Viikonloppuna pääsin fiilistelemään lapsuuden kesiä. Vaikkakin CrossCountry on lajina vieras, niin jotkut asiat näyttävät olevan samoja siitä riippumatta, onko katseltavissa menopeleissä alla kaksi vaiko neljä pyörää. Selostajan ääni, moottorien jylinä lähtöhetkellä ja helteen ja radasta irtoavan pöllyn lisäksi paikalla olivat aina yhtä luotettavat metrilakun myyjät. Ilmeisesti olen kuitenkin vähän aikuistunut, koska tyydyin jäätelöpalloon jumbotikkarin ja lakukasan sijaan.
Sen sijaan joitain asioita ei vaan nähtävästi opi ikinä. Helteinen asfaltti on kuuma. Aurinko polttaa. Vaikka kotipihassa olisi mukava viilentävä tuuli, sitä ei saa mukaan radan reunukselle. Aurinkorasvaa kannattaa levittää. Musta t-paita on idioottimainen valinta. Nyt siis valkoista nahkaa koristavat taas kerran hehkuvan punaiset alueet käsivarren ja kaula-aukon tietämillä. Mutta väliäkö sillä, kun kerran muuten oli kivaa.
