Kesä tuli, lopultakin. Tänä vuonna olen siitä erityisen onnellinen, koska (kiitos sisuskalujani tasaiseen tahtiin kurittavan minikokoisen robertocarlosin), en mahdu enää housuihin. Yleisen viihtyvyyden kannalta lienee kuitenkin suotavaa pukeutua, joten mekkokauden alkaminen on pelastukseni.
Kesässä on myös muita erinomaisen miellyttäviä piirteitä:
- tomaatit maistuvat taas joltakin
- aterian voi hyvin kasata kattilallisesta perunoita, palasesta voita ja purkillisesta ällöttävää, limaista kalaa
- ulkona tuoksuu muullekin kuin vasta pelloille ajetulle eritteelle
- jokirannassa soi taas jazz
- illat näyttävät ja tuntuvat ihan erilaisilta kuin minään muuna vuodenaikana.
Tänä kesänä pääsemme tutustumaan yöttömiin öihin myös ihan uudesta vinkkelistä: valvotut yöt eivät loppukesästä ole enää vapaaehtoinen, boheemiin opiskelijaelämään kuuluva valinta, jonka kruunaavat ystävien kanssa jaetut keskustelut ja jo lämmennyt viinipullo. Sen sijaan viinin korvaa koko yön auki oleva maitobaari ja ystäväjoukon puolimetrinen, hiukseton henkilö. Hyvästi villi vapaus, tervetuloa asuntovelka, farmariauto ja pikku potkija. Kyllä tästä hyvä tulee.
Löysin tänne, jee :) En ihan kaikkia postauksia lukenut, mutta sen 100 listan kuitenkin. Yhteistä on Beatles, vaaleanpunainen pantteri ja Turunmaan juusto :)
VastaaPoistaJee! Nyt ehkä on taas kohta aikaa päivitelläkin tänne jotain. Ja sain jo oman kommentointinikin toimimaan. Ei onneksi mennyt edes vuotta. :D
VastaaPoista